STT raportoi seuraavaa:

Tanskan laivasto kertoo pelastaneensa merirosvoja merihädästä Somalian lähellä. Rosvoiksi epäillyt miehet poimittiin tanskalaiseen sotalaivaan torstaina, kun se oli saanut avunpyynnön myrskyssä ajelehtineesta aluksesta.

Tanskan laivasto on selkeästi ymmärtänyt tehtävänsä perin juurin väärin tai sitten heille on annettu lievästi sanottuna epäselviä käskyjä. Itäisen Afrikan rannikoilla partioivien sotalaivojen tehtävänä nimittäin nimenomaan saattaa kyseiset rosvot merihätään eikä pelastaa heitä siitä. No, sallittakoon rosvojen noukkiminen merestä mutta vasta sen jälkeen, kun muut laivat saavat kulkea rauhassa.

Taannoinen terrori-isku broileritilalle oli inspiraationa YLE:n A-Talk ohjelmalle, johon keskustelijoita oli saatu asian eri kanteilta. Eläinsuojelijoita keskustelussa edusti Oikeutta eläimille -järjestön aktiivi kumppaninaan Tampereen yliopiston tutkija. Oikeutta eläinten tuottamiseen ruuaksi oli puolestaan ajamassa Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja ja poliisi. Ei ole kovin yllättävää, ettei keskustelu ollut kovin hedelmällinen.

Oikeutta eläimille -aktiivi joutui käyttämään suurimman osan puheenvuoroistaan sen kiistämiseen, että hänen yhdistyksellään olisi tekemistä Eläinten vapautusrintama -nimisen rikollisjärjestön kanssa. Näin tehdessään hän ei takuulla saanut ketään vakuuttuneeksi siitä, etteikö EVR käytännössä olisi OE:n radikaalisiipi, joka häikäilemättömästi käyttää hyväkseen OE:n toiminnassa mukana olevia rehellisiä mutta naiveja eläinsuojelijoita. Sen sijaan hän kyllä osoitti kiistattomasti olevansa joko rutinoitunut valehtelija, jolle valtakunnallisessa tv-lähetyksessä valehteleminen ei tuota vaikeuksia, tai vähintäänkin piirikunnallisen tason typerys. Hän nimittäin kertoi olevansa täysin tietämätön, että OE:lla olisi mitään tekemistä EVR:n kanssa, ja myös sen, että hän ei tiedä nimeltä yhtäkään EVR:n jäsentä. Jos hän puhui totta, mitä Tohtori ei tosiaankaan usko, niin kyseessä oli hyödyllisen idiootin prototyyppi. Valehdellessaan hän sen sijaan asettautui vapaaehtoisesti ja tieten tahtoen rikollisjärjestön kulissiksi, mikä on vähintäänkin moraalitonta. Tutkijan tittelillä ohjelmassa esiintynyt nainen ei asemastaan huolimatta ollut mikään puolueeton asiantuntija, vaan itse asiassa kyseessä oli OE:n perustajajäsen, joka ei ollut yhtään vakuuttavampi kiistäessään OE:n ja EVR:n yhteyden. Hänellekään ei ollut sattunut tuttavapiiriin yhtään EVR:läistä, vaikka keskustelussa tulikin esiin, että hänen poikaystävänsä oli aikanaan kärähtänyt osallisuudesta EVR:n iskuun. Keskustelijana hän oli kuitenkin aatekumppaniaan taitavampi ehkäpä akateemisen taustansa vuoksi, mutta analyyttinen väittelytyyli ei riittänyt peittämään epärehellisyyttä ja argumenttien onttoutta.

Poliisi puolestaan oli poliisi, joka avoimesti kertoi, että poliisilla on tiedossa EVR:n johtohenkilöt ja että EVR:n ja OE:n välinen suhde on kiistaton. Siipikarjantuottajien edustaja taas oli asiallisuudessaan vähän turhankin kuivakka. Hänen osakseen jäi lähinnä kertoa, ettei toisten ihmisten tiloille saa tunkeutua ilman lupaa ja että tuotantotilat ovat herkkiä tunkeilijoiden mukanaan tuomille taudinaiheuttajille. Tämän tietenkin kaikki normaalit ihmiset ymmärtävät muutenkin. Epäselvää se ei tietenkään ole EVR:n terroristeillekaan, mutta he eivät mokomasta pikkuasiasta välitä vähääkään.

Eläinaktivistien agenda on harvinaisen yksinkertainen. Heidän mielestään kaikkien ihmisten pitäisi olla vegaaneja ja eläinten pitäisi antaa elää elämänsä onnellisena ja vapaana, kunnes armollinen kuolema heidät aikanaan tuskattomasti korjaa. Tavoitteen mahdottomuus ei varsinkaan aktiivien terroristisiipeä haittaa, sillä oikeastihan kyseessä on vain tarve tehdä pahaa ja pakottaa toisia ihmisiä väkivalloin valtaansa kylvämällä ympärilleen pelkoa ja epäjärjestystä. Tällaista käyttäytymistä ei minkään yhteiskunnan pidä hyväksyä harjoitettiinpa sitä sitten millä tahansa tekosyyllä.

Eläinaktivistien mukaan broilereita kasvatetaan vain rahan vuoksi. Rahan vuoksi asioiden tekeminen on toki tunnusomaista kaikelle elinkeinotoiminnalle eikä maatalous ole tästä poikkeus. Fakta kuitenkin on se, että kaikkia maatilojen söpöjä pikku eläimiä kasvatetaan lähinnä syötäväksi tai sitten niiden avulla muuten tuotetaan jotain syötävää tai päälle pantavaa – vetojuhtia ei nykytiloilta enää juurikaan löydy. Yhteistä näille kaikille maatilan eläimille jotain satunnaista lemmikkiä lukuunottamatta on se, että jossain vaiheessa niiden ura päättyy teurastamon lihakoukkuun ja nahkurin orsille. Se, että lihantuotantoa pyörittämällä voi myös ansaita jotain, on toisaalta välttämätön edellytys sille, että sitä yleensä voidaan tehdä, ja toisaalta vastaansanomaton todiste siitä, että ihmiset paitsi haluavat syödä lihaa ovat myös valmiita maksamaan siitä.

Eläinten tuotanto syötäväksi voi toki kauhistuttaa joitain todellisuudesta vieraantuneita, joille nuoruusiän ainoa kosketus maatilan eläimiin on ollut kesäretki Orimattilan kotieläinpuistoon, jossa verkkosivuston perusteella pääsee tutustumaan erilaisiin hellyyttäviin kotieläimiin, kuten lampaisiin, possuihin, poroihin, villisikoihin, vuohiin, lehmiin ja poneihin. Kun näiden hellyyttävien pikku pörrököiden ja supermarketin lihatiskissä olevien herkullisten paistien välistä suhdetta ei missään vaiheessa ole nuorille selvitetty, on osa nuorisosta manipuloitavissa mukaan EVR:n tapaiseen hölmöilyyn. Tietenkään touhu ei ole pelkästään hölmöilyä vaan myös järjestäytynyttä rikollisuutta.

Tohtori on yleensä kovin kiinnostunut sukupuoliasioista ja yksi mielenkiintoinen asia näissä eläinten oikeuksien nimissä terrorismia harrastavien klikkien toiminnassa on niiden sukupuolidynamiikka. Järjestöjen puhemiehet (sic!) ovat lähes aina naisia ja poikkeuksetta he puheissaan kiistävät olevansa kyseisten järjestöjen asialla, vaikka avoimesti puhuvatkin niiden puolesta. Järjestöjen tykinruoka, jota käytetään varsinaisessa rikollisuudessa muodostuu molemmista sukupuolista, mutta johtajat ovat taas lähes poikkeuksetta miehiä. Maanalaisten rikollisjärjestöjen tapaan kyseessä on tietenkin hierarkia joka säälimättä hyväksikäyttää palvelukseensa hoopotettuja hölmöjä. Vaikka eläinsuojeluorganisaatioissa onkin anarkofeminismi hyvin edustettuna, niin ehkäpä tasa-arvoideologia on vähempiarvoinen eläinten oikeuksien rinnalla.

Tohtorin mielestä eläimillä ei ole mitään ihmisoikeuksiin verrattavia oikeuksia. Jos olisi, niin silloinhan ihmisen velvollisuus tiedostavana olentona olisi suojella näiden luontokappaleiden oikeuksia paitsi ihmisten myös toisten eläinten sorrolta. Vaikka eläimet eivät toki toisia eläimiä sorra pahuuttaan, niin syyntakeettomuushan ei tietenkään saa olla syy jatkuvien oikeudenloukkausten sallimiselle. Tietenkin on hölmöä rääkätä eläimiä tahallaan, koska on selvää, että suurin osa eläimistä tuntee kipua siinä missä ihminenkin, vaikka sitä onkin vaikea tietää, millä tavalla eläin tiedostaa tuntemansa kivun. Tästä huolimatta liha on hyvää ja ihmisillä on sellainen tapa, että eläimet tapetaan ennen kuin ne syödään. Luonnossa alkeellisemmilla pöytätavoilla varustetut oliot usein syövät saaliinsa elävältä. Silti kyseessä on nimenomaan saalis ja ravinto eikä uhri. Myöskään maatilojen tuotantoeläimet eivät ole uhreja, vaikka joidenkin mielestä onkin tarkoituksenmukaista esittää ne sellaisina.