Helsingin kaduilla näkyy näin kesäaikaan jos jonkinnäköistä euronpummaajaa. Eniten palstatilaa saavat pääasiassa Romaniasta kotoisin olevat kerjäläiset, jotka yleensä anelevat almuja kadunkulmassa polvillaan. Sanotaan, että he ovat osa ylikansallista järjestäytynyttä kerjäläisjoukkoa, joka tällä kertaa on valinnut toimipaikakseen Helsingin ja muutaman muun Suomen suurimmista kaupungeista. Kerjäläisten yhdenmukainen käyttäytyminen vihjaa, että he tosiaan olisivat järjestäytyneen organisaation kenttätyöntekilöitä.

Ainakin asenne on kohdallaan Simonkadun ja Mannerheimintien kulmassa kerjäävällä.

Näistä polvillaan kerjäävistä on varsinaisessa työssään harvinaisen vähän riesaa. He eivät roiku kenenkään hihassa eivätkä vaadi ketään pysähtymään kuuntelemaan paasaustaan. On toki tunnustettava, että ainakin osa näistä kerjäläisistä tekee firabelihomminaan erilaisia pieniä ja vähän suurempiakin omaisuusrikoksia ja vakavammistakin rötöksistä on kuultu. Silti varsinaisena vitsauksena ei ainakaan Tohtori heitä nykyisellään pidä, vaikka mielummin antaakin killinkinsä vaikkapa supisuomalaiselle spurgulle, koska silloin ainakin tietää avustuksen menevän tositarpeeseen.

Romanialaisten kerjäläisten Suomeen rantautumiseen voi toki kukin suhtautua miten mielii, mutta sitä ei voine kukaan kieltää, että asenne ja nöyryys heillä ovat kohdallaaan ainakin noin julkisesti.

Ihan toista luokkaa ovat sitten näiden omasta mielestään parempimaineisten kerjäläisorganisaatioiden agentit, jotka päivystävät kaupungilla kansioineen ja ovat hihassa roikkumassa, vaikka siihen ei antaisi pienintäkään aihetta. Nämä niinkutsutut "feissaajat" edustavat milloin mitäkin paskasakkia. Heistä ohi usein hirveän vaikea päästä ohi kohteliaasti ja ystävällisenkin kiellon jälkeen saa helposti peräänsä huudon: "Eikö ilmastonmuutos koske sinua?", tai: "Eivät siis nälkäiset lapset kiinnosta!" Ja tietenkin nämä tyypit lorvivat aina samoissa paikoissa, joten vaikkapa työmatkallaan Kampin Narinkkatorin tai Kolmen Sepän aukion kautta kulkevat saavat päivittäin pari kertaa kohdata nämä päällekäyvät ammattipummit.

Tohtorin oppinut ystävä ehdotti joskus katupummaamiseen uusia sääntöjä. Niiden mukaan pummaaminen olisi ollut täysin sallittua, mutta sen olisi aina tapahduttava istualtaan, selkä seinää vasten ja metelöimättä. Tohtori on valmis liittämään luvalliseen kerjäämiseen myös polvillaan tapahtuvan anelemisen, mutta edellyttää, että kansainvälisten kerjäläisliigojen ns. "feissaajat" toimivat samojen sääntöjen mukaan kuin muutkin pummit – ikävä ei tulisi, vaikka mokomat työnvieroksujat katoaisivat katukuvasta kokonaan.