21.10.2005
Hyvinvointivaltion velalliset
Tohtori on miettinyt usein ja pitkään, mistä ihmeestä ihmiset ovat
keksineet ajatuksen, jonka mukaan holhousyhteiskunnan tarjotessa
joitain muka-ilmaisia palveluja kansalaisille syntyy ikuinen
kiitollisuudenvelka, joka kieltää napisemasta veroista tai oikeastaan
mistään muustakaan.
Ajatusmalli on varsin kummallinen eikä sovi nykyaikaiseen
demokratiaan, jossa ihmisillä on oikeus päättää elämästään ja
halutessaan myös kritisoida yhteiskuntaa. Kun tohtori on saanut
hattunsa verovaroin rahoitetun koulutusputken päästä, tämä tarkoittaa
sitä, että tätä syntynyttä "velkaa" pitää maksaa kuuliaisesti. Jos
jossain kohtaa voidaankin katsoa, että tuo velka on tullut maksetuksi,
sitten onkin jo aika muistuttaa, että lapseni saavat juuri nyt
ilmaista koulutusta ja vanhempieni terveydenhoito ja vanhuudenpalvelut
tulevat verovaroista, joten taas on syytä olla kiitollinen ja nöyrä.
Käytännössä jokaisella on siis jatkuvasti päällä kiitollisuudenvelka
kolmen sukupolven ilmaispalveluista. Näin saadaan näppärästi aikaan
tilanne, jossa kukaan ei koskaan uskalla väittää, että on suorittanut
oman osuutensa.
Samaa asiaa ilmentää hiukan eri kantilta on sekin, että valtion
tarjotessa verorahoitteisen terveydenhoidon valtiolla on oikeus
puuttua ihmisten elämään ja kulutustottumuksiin, jotta he eivät
sairastuisi. Tohtorin mielestä valtio saa aivan kaikessa rauhassa
tarjota palveluita, mutta mitään sen kummempaa
puuttumisoikeutta kenenkään elämään siitä ei synny.
Tämän ajatuksen etulinjan kaaderi on tällä hetkellä Sitrassa
poliittisessa hyllyvirassa viisasteleva Esko Aho. Hänen mielestään
terveydenhoitopalvelut pitäisi evätä tai ainakin niiden maksuja nostaa
niiltä, jotka eivät elä terveellisesti ituja purren. Tällainen yhden
ainoan oikean elämäntavan määritteleminen on niin lähellä
ajatuspoliisin toimintaa, että ajatuskin puistattaa. Sitä paitsi Esko
Aho ei ole miettinyt asiaa ihan loppuun saakka. Jos koko kansa
saataisiin patistettua pois pihvin ja kaljan äärestä sivakoimaan
pitkin metsiä porkkanamehun voimalla, aikuisiän diabetes saattaisi
vähentyä ihan merkittävästi, mutta mielenterveyspalvelujen kysyntä
räjähtäisi käsiin kun kaikesta hauskasta kieltäytymään pakotetut
ihmiset ensin menettäisivät järkensä ja sitten kuolisivat ikävään.
Lääketiede on myös osoittanut, että elämäntapojen vaikutus terveyteen
on hyvin yksilöllistä. Jopa kiistattoman haitallinen tupakointi,
jonka aiheuttamaan keuhkosyöpään kuolee vuosittain tuhansia
suomalaisia, on sikäli kummallista, että sopivilla geeneillä
varustettu tupakoitsija voi röyhytellä vuosikymmeniä ilman suurempia
vaivoja, jos iljettävä tupakan katku ja tupakan värjäämät hampaat ja
kädet unohdetaan. Toisaalta elämäntapasairauksien paras a-luokka eli
sydän- ja verisuonitaudit kaatavat myös terveellisesti eläviä.
Tulevaisuuden sairaalamaksujen korotuskertoimen
määrittelemiseen tarvittaisiin tyyppiä Stasi oleva kaikki kansalaiset
kattava tietokanta, jota Ahon laitaa tallaavat terveyspoliisit
ilmiantajaverkostoineen uutterasti täydentäisivät.
Kiitollisuudenvelan ja Oikeisiin
ElämäntapoihinTM
patistamisen varjolla on keksitty erinäköisiä haittaveroja, joita
kerätään muka aiheutuneiden kustannusten torjumiseksi. Viinan veroja
on laskettu, mutta silti niitä peritään yhä varsin paljon.
Liikennettäkin verotetaan muunmuassa terveyshaittojen torjumisen
varjolla. Tohtori hyväksyy käsitteen "haittavero" alle vain sellaiset
verot, joiden hyvä tavoite on pyrkiä minimoimaan niiden tuotto
poistamalla haittaavan asian käyttäminen kokonaan. Kuinka moni uskoo,
että Suomessa tehdään juuri nyt kaikki voitava esimerkiksi liikenteen
päästöjen ja niistä aiheutuvien terveyshaittojen vähentämiseksi? Ei
kukaan, koska saastuttamattomia polttoaineita ja niitä käyttäviä
autoja verotetaan moninkertaisesti saatuttaviin nähden, jotta tämän
"haittaveron" tuotto ei vain vahingossakaan pääsisi laskemaan.

