Poliittisen kentän vasen laita naukuu vähän väliä, että Suomessa tuloerot ovat räjähtämässä käsiin ja että ongelmaan on tartuttava rivakoin ottein. Meitä pelotellaan, että jos tuloerot tästä vähän kasvavat niin köyhät ryhtyvät kapinoimaan ja rikkaat muuttavat johonkin aidatuille ja vartioiduille alueille.

Kummallisinta on, että media toistaa tätä soopaa mielellään ilman minkäänlaista kritiikkiä. Suomessa on tällä hetkellä maailman pienimmät tuloerot ja se näkyy yhteiskunnassamme ennen kaikkea massatyöttömyytenä. Tästä puolesta ei kukaan satunnaisia kolumnisteja lukuunottamatta puhu koskaan mitään.

Voimme suoraan unohtaa pääomatuloilla eläjät, koska heitä on vähän. Heillä on rahaa nytkin yllin kyllin käyttää palveluita ja elellä mukavasti. Sen sijaan ns. hyväpalkkaisen suomalaisen ja pienipalkkaisen suomalaisen nettoansiot verojen ja tulonsiirtojen jälkeen ovat aivan liian lähellä toisiaan.

Mikä tässä sitten on ongelma? Se, että suomalaisella ei tahdo olla varaa ostaa toisen suomalaisen työtä. Elämme itsepalveluyhteiskunnassa samalla kun vuosi vuodelta isompi osa kansasta on yksinkertaisesti liian tyhmiä työllistymään koulutusta ja erikoisosaamista vaativille aloille. Sallikaa tohtorin havainnollistaa: Käytännössä keskipalkkaiselle, 2200 euroa kuussa tienaavalle suomalaiselle jää käteen noin kympin tunti. Jos hän palkkaa kotiinsa siivoojan, hän saa pulittaa siitä veroineen ja maksuineen 25-30 euroa/tunti. Jos asunnon siivoamiseen menee kaksi ja puoli tuntia matkoineen, duunari joutuu tekemään 8 tuntia eli yhden työpäivän verran duunia pystyäkseen ulkoistamaan siivouksen. Ei ihme, että valtaosa työssäkäyvistä siivoaa itse.

Toisin kuin poliittinen äärioikeisto, tohtori on sitä mieltä, että siivooja on palkkansa ansainnut. Verot ja sivukulut ovat kohtuuttomia ja niihin pitäisi ainakin palvelutyön osalta puuttua, mutta isoin ongelma on se, että tuo koulutettu konttorirotta tai teollisuusduunari tienaa niin pähkinöitä.

Tuloeroja ei pidä kasvattaa ottamalla vähiten tienaavilta ihmisiltä jotain pois. Niitä pitää kasvattaa laskemalla veroja ja kyykyttämällä kapitalistia, jotta ihmisille ruvettaisiin maksamaan kunnollisia, kansainvälisesti kilpailukykyisiä palkkoja. Miksi hemmetissä suomalaiset duunarit ovat järjestäytyneet alakohtaisiksi mega-ammattiliitoiksi? Tällaisten kyky hankkia merkittäviä palkankorotuksia on vähäinen. Kun kaikille Metalliliiton jäsenille sovitaan sama palkankorotus, työnantaja vastustaa kaikkea henkeen ja vereen, koska sen pitää ajatella sitä heikoimmin pärjäävää yritystä tai toimialaa. Lopulta palkankorotukset mitoittuvat suunnilleen heikoimpien yritysten maksukyvyn mukaan ja paremmin pärjäävät käärivät muhkeat voitot.

Jos duunarit lakkaisivat olemasta niin hemmetin solidaarisia keskenään, parempien firmojen terävimmät duunarit hommaisivat 10% palkankorotuksen vuosittain kunnes kuoppa on korjattu. Mutta nyt näin ei tapahdu ja virallinen propaganda on uponnut siinä määrin hyvin, että kukaan ei edes uskalla ääneen epäillä ammattiliittojen syyllisyyttä suomalaisten kurjiin palkkoihin.

Kuoppakorotusten tarpeen lisäksi meillä olisi tarve hajasijoittaa joukko poliitikkoja johonkin työläisten paratiisiin. Esimerkiksi Erkki Tuomioja on useita kertoja sanonut, että korkeat verot ovat itsetarkoitus riippumatta rahan tarpeesta, koska korkeat verot ovat oikeudenmukainen keksintö.

Näin räikeää huuhaata ei pitäisi kenenkään järjissään olevan niellä, vaan äänestää duunarien rehellisellä työllä ansaitsemia rahoja hamuavat rosvot pois vallankahvasta. Monelle demarikansanedustajalle tekisi hyvää joutua pois verovapaiden kulukorvausten tähdittämästä kansanedustajan hommasta elämään jostain hoivasektorilta saamallaan pienellä palkalla sitä arkea, jonka he ovat muille paitsi itselleen luoneet.