Vaikka kysymys koululaisten viikottaisista kasvisruokapäivistä onkin varsinaiselta sisällöltään jonninjoutava, niin asian käsittely Helsingin poliittisissa elimissä tuo jälleen kerran esiin vihreiden ja heidän hännystelijöidensä kaksinaamaisen maailmankuvan. Vihervasurien (visuri?) suvaitsevaisuus nimittäin tarkoittaa sitä, että kaikkien kukkien on saatava kukkia tasapuolisesti; paitsi tietenkin kaikki sellainen, joka on ristiriidassa visuridoktriinin kanssa, on kiellettävä. Ellei jotain saada kiellettyä kerralla, hivutetaan kiellot hiljaa hivuttamalla hyödyllisten idioottien katsoessa hiljaa vierestä siinä pelossa, että vastahankaan asettuminen leimaisi heidät taantumuksellisiksi heteronormatiivisiksi mulkeroiksi, joilta ei modernissa hyysäysvaltiossa ole lupa odottaa mitään hyvää.

Helsingin kouluruokailussa on vuosia ollut tarjolla kasvisvaihtoehto ihan joka päivä. Tämä on varsin mukavalta kuulostava käytäntö, joka ainakin pintapuolisesti kunnioittaa oppilaiden valinnanvapautta. Ketään ei kuitenkaan oikeasti yllätä se, ettei tällainen vapaus tyydytä vihervasureita visureita. Tälle porukalle vapaus tarkoittaa sitä, että kaikki muutkin pakotetaan heidän määrittelemäänsä uuden ihmisen (homo novus) muottiin. Tätä on myös pakollinen kasvisruokapäivä.

Helsinkiläisten soisi muistavan tämän myös seuraavana kunnallisvaalipäivänä.