Venäläisyrittäjät ovat alkaneet tarjota Pietarin ja Helsingin välisiä taksimatkoja. Alle 40 eurolla asiakas kuljetetaan ovelta ovelle. Matkaa tuolle välille kertyy nelisensataa kilometriä, joten kiskurihinnasta ei tosiaankaan ole kysymys. Jos ottaa suomalaisen taksin vaikkapa Helsingin rautatieaseman taksitolpalta, niin Pietariin päin matkaava pääsee neljällä kympillä juuri ja juuri Sipooseen – ensi vuodenvaihteen jälkeen tuskin sinnekään, vaan matka katkeaa jo Helsingin puolella. Vaikka matkaan lähtisi omalla autolla, niin Suomesta 40 eurolla täytetty keskivertohenkilöauton bensatankki olisi jo ennen Viipuria tyhjä kuin Pekkarisen vaalikassa.

Tällaiseen hävyttömyyteen on toki saatava tolkku ja sitä tolkkua jakaa Suomen aina valpas Rajavartiolaitos. He sakottavat venäläistakseja rajalla nykyään jo päivittäin perusteenaan luvaton taksitoiminta. Suomen ja Venäjän välillä ei nimittäin ole rajan ylittäviä taksikyytejä koskevaa valtiosopimusta, joten periaatteessa venäläistaksi tarvitsisi suomalaisen taksiluvan, jotta se voisi kuljettaa matkustajansa perille myös Suomen puolelle rajaa.

Kun tieto päivittäisestä sakottamisesta yhdistetään valistuneeseen arvaukseen siitä, että tuskin näitä ylikansallisia pietarilaistaksifirmoja kovin montaa on, voisi joku ehkä miettiä, miksi rikos sen kun rehottaa. Voisiko syy olla siinä, että venäläiset taksikuskit eivät välitä paskan vertaa saamastaan sakosta, sillä Suomen ja Venäjän väliltä puuttuu myös sakkojen perimisen mahdollistava valtiosopimus.

Mitäpä jos pietarilaiset taksit alkaisivat kutsua itseään charter-busseiksi? Päätellen Temppeliaukion kirkon ympärillä päivittäin kokoontumisajojaan pitävistä kymmenistä venäläisissä rekisterikilvissä olevista seuramatkalaisia kuljettavista tilausbusseista, heidän toimintansa laillisuuteen ei rajamiehillä ole huomauttamista. On muuten mielenkiintoinen yksityiskohta, että moni näistä venäläisbusseista on nimikoitu saksalaisen matkatoimiston maalauksin ja matkustajat ovat – niin – saksalaisia turistejapa tietenkin.